Aikaa on ehtinyt vierähtää viime kerrasta kun tänne ollaan kirjoiteltu. Ei tässä nyt mitään kummallista ole kyllä tapahtunutkaan. Kohtalaisen normaalia arkea. Poika on edistynyt liikkumisessa hieman. Nykyään voimme melko huolettomasti kanniskella poikaa, koska hän pitää jo aika hyvin päätä pystyssä. Lattialla hän ei pysy hetkeäkään paikalla. Aina tuntuu tekemistä löytyvän. Tavarat ovat vielä kierien liikkuvalle pojallemme liian korkealla, joten ne saavat vielä olla paikallaan. Kunhan tuosta jaloilleen nousee, niin voi olla etteivät pysy. Poikamme on myös oppinut kääntymään joten voi halutessaan mennä juuri sinne minne on päättänyt lähteä. Hän on siis tosi päättäväinen ja kiinnostunut ympäristöstään. Syöminen sujuu hienosti tällä hetkellä ja pojalla tuntuu vielä olevan jonkilainen kylläisyyden tunne. Hän on todella tyytyväinen ja useimmiten hymyssä suin. Näiden vauvojen etuna voin mainita sen, etteivät kovinkaan usei ilmeisesti huonolla tuulella ole. Fysioterapeutin kanssa harjoittelemme jo istumista. Ehkäpä se jo pian alkaa sujumaan.